Ajatukset ovat nyt lumessa, eivät enää etelän hiekkarannoilla

Silloin kun ajatukset eivät enää seikkaile jatkuvasti etelän hiekkarannoilla (mikä loman jälkeen on luonnollista), on jälleen vapaa elämään normaalia arkea. Siihen kuuluvat lumityöt pihalla ja lumen määrän ihmettely.
Eilen illalla kaivoin kotipihan lumikasoihin onkaloita, joihin laitoin kynttilöitä palamaan. Palkinto seurasi melko pian, sillä vastapäätä asuva naapurini lähetti tekstarin, jossa kiitti kauniista näkymistä. Tuli hyvä mieli.

                                         Kauniit asiat ovat yhteisiä. Jokaisessa meissä asuu pieni esteetikko.

Ja taas lunta, huudahdin avatessani verhot tänä aamuna. Lunta tupruttaa täydeltä taivaalta ja taas katukäytävät ja pihat täyttyvät lumesta, vaikka entisiäkään ei ole saatu pois, kun ei kuulemma ole paikkaa, mihin ne kuljettaisi.
Törmäsin eilen aika harvinaisen ammattiryhmän edustajaan eli talkkariin korttelikaupassa pistäytyessäni. Ihan totta, Helsingissä on vielä talkkareita tai pitäisikö sanoa, että jälleen. Tämä talkkari hoitaa monta taloa ja vakuutti, että näillä keleillä työtä riittää.
Pulmana on, etteivät kaupunkilaiset yhtää halua osallistua lumitöihin, vaikka lapioita ja kolia olisikin tarjolla. Eivät edes omia autojaan jaksaisi pelastaa lumivaipan alta. Talkkarin pitäisi  kirjaimellisesti siivota tie asukkaan alta ja olla luudan kanssa passissa. "Viittisitkö tulla nopeasti ottamaan nuo lumet pois?" -soittoja tulee talkkarin kännykkään enemmän kuin ehtii vastata.
Mikä meitä kaupunkilaisia oikein vaivaa? Hävettääkö ihmisiä tarttua lumilapioon?  Lumenluontihan on hauskaa ja siitä saa punaiset posket eikä tarvitse mennä kuntosalille! Hesarissa oli tänään kuva 94-vuotiaasta miehestä, joka lapioi lunta Limingantiellä, koska kaupunki ei sitä tee, vaikka se sille kuuluisi. Eiköhän kuitenkin vanhat papat ja mummot säästettäisi lumenluonnilta ja kiirehdittäisi hätiin. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri vakuutti, että kaikki kaupungin kalusto on käytössä ja vähän enemmänkin eikä silti saada kaikkia pikkukatuja aurattua. Silloinhan pitäisi hankkia lisäkalustoa! Ainakin tuonne Limingantielle, kiitos!

Lumi-kissaani lumityöt eivät kiinnosta. Hän laiskottelee mieluummin, kuten kuva kertoo. Voi sitä kissanelämää, jonka päätarkoitus on miellyttää ihmisen silmää.

Meidän Lumi se jaksaa laiskotella!