Uuden vuoden toive

Tuokoon uusi vuosi sydämiimme paljon lämpöä, rakkautta ja rauhaa ja sellaista aitoutta, mikä lapselle on niin luonnollista.

Agaeten rinteillä

Taannoiseen lomamatkaani sisältyi patikkaretki  Kanariansaarten länsirannikolla sijaitsevan Agaeten pienen kylän vuorille. Nousin noin puoleen väliin matkaa ja sekin oli minulle liikaa. Kuvassa olen vasta ensimmäisellä nyppylällä ja jo päätä huippaa. Minulla on tosi paha korkeanpaikankammo: en voi nousta kuin ensimmäiselle taloustikkaan askelmalle, toinen on jo liikaa...Jätin tosiaan leikin kesken ja tulin alas vuorilta polvet koukussa ja paikoin jopa istumalla valuen. Hienoa!

Luksusmatkalle hiekan mukaan

Kävin tänään matkatoimisto Select Collectionissa Bulevardi 28:ssa. Upea matkatoimisto! Tuntui kuin olisi ollut jo matkalla. Palmuja, suuria ruukkuja, patsaita, divaaneita, palvelualttiita ja tietäviä virkailijoita, mutta parasta olivat suuret lasipurkit, joiden sisällä oli eri kaukomaiden rantakohteista noukittua hiekkaa. Eli voit hiekan perusteella valita kohteen!
Valkoisinta ja hienointa hiekkaa löytyi Mauritiuksen purkista. Sinne. Tai sanotaanko, että tekisi mieli.
Tässä matkatoimistossa voisi hyvin käydä haaveilemassa, jos juuri nyt ei tilaisikaan matkaa. En usko, että poiskaan heittäisivät rahatonta matkailijaa...

http://www.selectcollection.com/

Lumia laiskottaa, vaikka pitäisi touhuta

Tervehdys kaikille pitkästä aikaa. Elämä kulkee. Ihmisiä syntyy. Ihmisiä kuolee. Olen jättänyt ikuiset hyvästit veljelleni. Nuku veli, nuku tähti, helmassa päivän.
Lumi-kissani on ollut mainio lohduttaja surussa. Kehräyksen kuunteleminen on hyvin terapeuttista. Kun Lumi tallaa rintaani vasten, tunnen, että hän haluaa auttaa, saada ajatukseni pois murheesta tunteakseni elämän lämmön ja päivän riemun.
Lumia on alkanut sitä enemmän laiskottaa, mitä lähemmäksi joulu hiipii. Kun pitäisi touhuta, herra painuu päiväunille porontaljan syliin. "Hopi hopi", hän minua käskee. Ei kai sitten auta muu, kuin tarttua luutturättiin.
Hyvää joulumieltä toivotamme Lumin kanssa yhdessä. Miau, greeeeegreeeee.

Shotover jet -kyytiä

Selasin vanhoja matkakuvia. Löytyi certificate shotover-jetteilystä. Paikka: Queenstown, Uusi-Seelanti. Päätöntä menoa täydellä vauhdilla kohti rantakallioita ja viime hetkellä väistö. Sitähän se oli. Kuskilla ei päätä pakottanut. Minulla kyllä hieman risteilyn jälkeen.
Certificate: Thank you for joining me aboard the World´s most exiting Jet Boat ride. It was my pleasure to be your host.  Steve Holden, Shotover Jet.

                                                      Tässä ajon jälkeen terveiset kameralle.

                                    Minä ja suuri rakkauteni. Lovebirds.

Ipekkedinin Bulut, turkkilainen van * Ipekkedinin Bulut, turkish van

Lumi on rodultaan turkkilainen van. Hänen sukujuurensa ovat siis Turkissa Van-järven rannalla. Ilmankos Lumi rakastaa vettä ja vesileikkejä. Maalla häntä erityisesti viehättävät purot ja ojat, joiden pohjia pitäisi kaapia käpälillä.
Tässä muutama tuore kuva Lumi-pojasta, joka on suurmenestystä kilpailuissa niittäneen Birinci Bebekin eli Miken velipoika. Meidän näyttelykäynnit jäivät lyhyeen, koska Lumi ei viihdy näyttelyiden melussa. En sitten viitsinyt häntä rääkätä ja viedä väkisin. Lumi-poika kelpaa mammalle ilman sertifikaatettejakin. Hän on tässä onnellisena ja mietteliäänä omalla pihalla Katajanokalla.
Lumi´ja Paula lähettävät hyvän viikonlopun toivotukset kaikille kavereille, erityisesti Leenalle ja pojille.

Maanläheistä

Poimin Habitaresta muutamia esimerkkejä maanläheisistä sisustuselementeistä. Tekeekö silmälle hyvää vai huonoa? Oletko jo kyllästynyt sisustuksien ruosteeseen, kuluneisiin pintoihin, maitotonkkiin, varastolaatikoihin ja raakalautaseiniin? Täytyykö pitsiverho tehdä uudelleen? Entä pörrömatto? Voisihan uusi olla  reilusti ja sataprosenttisesti uusi. Usein onkin, mutta mikä siinä on, että uusi pitää tarjota vanhalla rekvisiitalla höystettynä.

                                            Iittalan astiat esillä vanhan rekvisiitan kera.

                                                 Mosa Interiorsin ruosteinen peltiseinä.

                                      Osaisitko kutoa lampunvarjostimen? Mosa Interiors.

                                   (Tehdas)työntekijöiden vaatekaapit a´480 e. Mosa Interiors.

                                                   Finlaysonin kangas ja kivenmurikat.

                         Tapio Anttilan suunnittelema seinäelementti, jonka materiaali on tuohi.

                               Läpikuultavissa verhokankaissa on syksyn sävyt. Vallila Interior.

                                          Verhon pitsikudosta. Vallila Interior.

                                          Matot ovat nyt pörröisiä, kuten 70-luvulla.

 

Ruosteella sävytettyä.

Kiitos metsä!

                                           Suuri herkkutatti oli täysin puhdas ilman madon matoa.

                        Omenoista valmistin jälkiruoaksi paistoksen (omenaviipaleita, fariinisokeria ja kanelia).

Uskaltauduin eilen metsään. Miksi niin uskaltauduin? Siksi, koska nyt on pahin hirvikärpäsaika. Tiedän kuitenkin paikan, missä ei ehkä ole noita vihonviimeisiä otuksia. Pieni rinnepläntti maantien ja järven välissä. Missä ei ole hirviä, ei ole hirvikärpäsiäkään. Kantarelleja sen sijaan löytyi ja yksi suuri herkkutatti. Kuivasin siitä puolet ja toisen puolikkaan viipaloin ohuiksi siivuiksi ja paistoin iltapalaksi luomuvoissa. Aaah!
Kantarelleista haihdutin veden ja laitoin pakkaseen. Kiitos metsä, kiitos pieni hirvikärpäsvapaa maapläntti.

Blossailua

                                           Blossa-pulloja odottamassa glögiaikaa.

                                            Blossan rekvisiittaa. Muuten, ihan kuin minun sisustuksistani.

                      Secondhand-puodissani oli myynnissä melko samannököinen tynnyri.Taidankin säästää.

                                           Buena vista social club!

                                                  Kaffebönor från El Salvador.

                                      Sekoittamalla eri papuja syntyy paras kahvi tai tässä tapauksessa glögi.

                            Luontevaa on, että kahvinmakuinen ja espresson näköinen glögi tarjoillaan espressokupista.

                                                    Frozen cheesecake och pepparkaksandwich.

                                                     Blossa med kaffetryffel.

Ei se vielä tule ennen kuin on joulunaika. Blossa nimittäin. Mutta kun tulee, tulee tänä vuona tismalleen minun makuuni, nimittäin kahvinmakuisena. Blossan uusi maku julkistettiin Tukholmassa eilen. Olin paikalla hörppäämässä kupin kuu... ei kun haaleaa  - blossa nimittäin tarjoiltiin espressokupista huoneenlämpöisenä. Blossassa maistuvat El Salvador ja Arabica-pavut. Edellisinä vuosina Blossa on maistunut mm. saframille, klementiinille ja mustikalle.
Myös Blossa-pullo saa joka vuosi uuden ulkomuodon. Tänä vuonna tyylikkään pullon muotoilusta vastaa Jensen Pamp McCann -designtoimisto.

Tidigare år har Blossa smaksatts med bland annat saffran, clementin och blåberg. 2011 kommer smakinspirationen från en välkänd dryck - kaffe. "Vi har testat kaffebönor med ursprung från världens alla hörn och vi fastnade för Arabicabönan från familjen Menendez odling i El Salvador", säger Åsa Orsvärn, chief blender på Blossa.
Juoma sopii erittäin hyvin tarjoiltavaksi suklaisten leivonnaisten kanssa
joko lämpimänä tai kylmänä. Åsa suosittelee kuitenkin juoman tarjoiltavaksi huoneenlämpöisenä.
Blossa 11 passa utmärkt till mörk choklad med hög kakaohalt. Glöggen smakar utmärkt varm såväl som kall, men Åsa föredrar den rumstempererad.
Blossa-flaskan får varje år ett nytt utseende och 2011 står designbyrån Jensen Pamp Mcann bakom formgivningen.

Puutarhan lumoissa

Vielä kannattaa viettää aikaa puutarhassa ja nauttia ystävän tuomasta kotiviinistä lyhtyjen tuikkeessa.

Kesän muistoja * Summer memories

                                          Tampereen keskustorin kukkaloistoa.

                                            Kesäaamua viiden aikaan.

                                   Pulahdus usvaiseen veteen pudottaa unihiekat silmistä.

                                 Auringonkukkapelto Ruovedellä.

                   Hyvää päivää, toivottaa auringonkukka. Kiitos samoin!

                      Pian tarvitaan taas villasukkia. Olisihan tässä joutavia.

Tampere on kaunis kaupunki. Vieläkin kauniimmaksi kaupungin tekevät lukuisat kukkaistutukset ja -asetelmat. Vielä ne kukoistavat, mutta totuus on se, että kesä päättyy ja pian kukatkin ovat kesän muistoja. Heinäkuiset punaiset auringonnousut usvaisen järven ylle ovat nekin enää muisto vain. Kiitos kesä. Kiitos, että jätit muistoja, joihin on hyvä palata. Auringonkukat, kukkikaa, jaksakaa vielä ilonamme.