Uskaltauduin eilen metsään. Miksi niin uskaltauduin? Siksi, koska nyt on pahin hirvikärpäsaika. Tiedän kuitenkin paikan, missä ei ehkä ole noita vihonviimeisiä otuksia. Pieni rinnepläntti maantien ja järven välissä. Missä ei ole hirviä, ei ole hirvikärpäsiäkään. Kantarelleja sen sijaan löytyi ja yksi suuri herkkutatti. Kuivasin siitä puolet ja toisen puolikkaan viipaloin ohuiksi siivuiksi ja paistoin iltapalaksi luomuvoissa. Aaah!
Kantarelleista haihdutin veden ja laitoin pakkaseen. Kiitos metsä, kiitos pieni hirvikärpäsvapaa maapläntti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti