Olin Sallassa, erämaassa keskellä ei mitään & I was in Salla, in the middle of nowhere

Terveiseni Sallasta hiihtolomalta! Ensimmäisenä hiihtopäivänä paistoi aurinko. Muina päivinä satoi vettä tai räntää, mutta päätin, ettei se saa estää ladulle lähtemistä. Ladut olivatkin hyvässä kunnossa ja suksi luisti. Kilometrit vain jäivät vähäisiksi, sillä ylös tunturiin kapuaminen suksilla on hidasta. Viitenä päivänä hiihdin yhteensä vain 60 kilometriä mikä on aika huono saavutus verrattuna normaaliin hiihtolomaviikkoon Lapissa, jossa on joskus tullut päivässäkin hiihdettyä nuo 60 kilometriä. Tosin siitä on aikaa...

Vuoden 2009 hiihtokeskukseksi valittu Salla mainostaa itseään erämaan Sallaksi, paikaksi, joka on keskellä ei mitään, in the middle of nowhere. Aika osuva ilmaisu se onkin: Sallassa aistii erämaan rauhan, turisteja ei ole häiritsevää määrää, mutta kuitenkin sopivasti täyttämään pienen hiihtokeskuksen majapaikat.
Tässä muutama makupala kuvina Sallasta. Kirjoitan Salla-tapahtumia lisää kunhan ehdin.

Harmaa päivä, mustavalkoiset sävyt.

Laavulla makkaranpaistossa in the middle of nowhere.

                                                    Tarjan ja Jussin savusauna.

Sallalainen mökki. Olisiko lisäksi erittäin sallainen...

Tyypillinen seinäkoriste: poronsarvet.

Pihapiirin rauhaa.